-Hienoa että sulla on mahdollista opiskella mitä haluat..
Noin totesi eräs tuttava pari vuotta sitten.
En osannut vastata mitään. Jälkeenpäin tajusin, että mulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin alkaa opiskella sitä, mitä ilman en voi olla. Vaikka taiteessa kaikki on epävarmaa, epäselvää, vaikeaa ja outoakin.
Kohta on neljä vuotta opintoja takana. Mitä nyt?
OPPI
Olen opiskellut piirtämistä ( liian vähän )
 |
| muistiinpanoja, piirroksia 2013 |
maalaamista ( en tarpeeksi )
 |
| Käyt sä usein täällä 2013 akryyli ja hiili levylle 70 x 90cm |
 |
| Powder Bunny 2014 akryyli kankaalle 70 x 90cm |
 |
| Profile (yksityiskohta) 2015 muste ja guassi paperille 56 x 72cm |
kuvanveistoa (hmm.. keraamista kuvanveistoa vois vielä..)
 |
| Kyyhöttäjä 2014 kivitavara |
grafiikkaa ja valokuvaa.. valokuvan erikoistekniikat; syanotypia ja Van Dyke -vedokset, yhtä jännittäviä kuin nimetkin!
 |
Absence 2014 syanotypia 19 x 29cm
|
Olen opiskellut julkista taidetta, taidehistoriaa, taiteentutkimusta ( voisin tutkia viel.. ), estetiikkaa, luovaa kirjoitusta, nykytanssia (!!). Oon oppinut alkeet mm. videoinnista, editoinnista, taitto-ohjelmasta, photoshopista, www sivuista, cv.n tekemisestä, portfolioista.
Olen tehnyt työharjoittelua esim taidekeskuksessa sekä omia ja yhteisöllisiä taideprojekteja ja näyttelyitä.
 |
| Mikrokosmos -taideprojekti, Sepän talo, Rauma 2015. Kuvat Irene Rogan ja Juha Vainio |
VAIKEAA
Havainnosta ( mallista ) piirtämisen ja maalaamisen kurssit olivat työläimpiä. Niillä opin, hitaasti ja sitkeästi tekemällä. Taiteilijuus, kuvataide, on edelleen kaiken muun lisäksi myös käsityöläisyyttä, ja siksi mulle on tärkeää osata perusteet havaintoon perustuvasta kuvan tekemisestä ja käytettävistä materiaaleista. Ne ovat perusta kaikelle tekemiselleni, vaikka olenkin työskentelyssäni välillä etääntynyt kauas konkreettisesta havainnosta.
 |
yksityiskohta omakuva-maalauksesta 2014, akryyli ja pastellit kankaalle
|
PARASTA
Materiaalikurssit olivat ihan mahtavia, olen ihan innoissani pigmenttien ( värijauheitten ) värivoimasta ja kuultavat kerrokset mahdollistavista mediumeista ( liimaliuoksista ).
Käytän nyt maalauksissani musteita ja lisäksi sekoitan (akryyli)värit itse pigmenteistä ja mediumista. Värien sekoitus on kuin meditaatiota. On ihanaa seurata värin imeytymistä, kerrostumista ja kiiltoa.
|
| punaisten ja ruskeitten pigmenttien sekoitusta 1600-luvu tapaan |
 |
| valkoisen väripurkin pohjanäkymä maalaussession jälkeen |
OIVALLUKSIA
-mallimaalauskursseilla oli melkein ylivoimaisen vaikeaa ja työlästä, mutta sitten kun hitaasti opin jotakin, tuntui ihan mahtavalta.
-installaatiokurssi; opin ottamaan oman tilani, mietin mielentilaa ja fyysistä tilaa.
-perinteiset maalaustekniikat; luonteen kasvatus- kärsivällisyys ja hitaus. Voi niitä värisekoituksia: umbra, sienna, okra ja englanninpunainen, ystäväni for ever!
Rembrandt -kopiomaalaukseni sai loppuvernissan (lakkauksen) syksyllä ja nyt se on siinä!
 |
| kopio Rembrendtin maalauksesta Margaretha De Geer LV 2014 60 x 90cm öljy kankaalle |
YSTÄVÄT
Laskin, että opettajia on ollut yhteensä 17 ( !), kaikki erilaisia oman alansa taiteilijoita ja/tai asiantuntijoita. Olen kiitollinen kaikesta saadusta tiedosta, ohjauksesta ja tuesta.
Opiskelukaverit ovat kivoja ja heiltä olen oppinut paljon. Olen kiitollinen uusista ystävistä.
 |
| 1. vuosikurssi 2012 maalausluokka |
Meille tulee jännittäviä ja hauskoja ja työntäyteisiä päiviä Helsingissä näyttelyä rakentamisessa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa kevään aikana.
Koulun juhlat olivat mulle myös taiteellista työskentelyä; esimerkiksi huolella valmistelllun naamiasasun siivet päätyivät valokuvasarjan osaksi ja noidan asussa käytin samaa pigmenttivärjättyä pellavakuitua, jota käytän usein installatioissa ja veistoksissa ja maalauksissakin joskus. Erilaisissa teemajuhlissa olin mm. Pocahontaksen äiti, noita, musta enkelija klovni.
TAITEILIJA?
Olen maalari, värin vallassa ja maalaamisen välittömyyden ja hetkeen sitoutuneisuuden lumoissa.
Toisinaan olen päässyt mukaan erilaisiin yhteisöllisiin projekteihin, joissa on tehty tilaan teoksia, installaatioita. Siinä olen oppinut paljon, ja toisten kanssa työskentely on kivaa vastapainoa yksinäiselle taidetyölle.
|
|
Hyvässä ja pahassa, yhteisinstallaatio Avarataide ry.n taiteilijoiden kanssa. Pirkanmaan triennalin off-tapahtuma, 2015 galleria Ronga
|
Baren Baren on puupiirroksen ympärille syntynyt neljän naisen ryhmä. Bareneitten kanssa tulee kesällä yhdestoista näyttely.Olemme näyttelyitten lisäksi pitäneet työpajoja ja tehneet opintomatkoja mm. Venetsiaan ja Lontooseen. Nykyäänkin näytelyissämme näkyy puupiirrosta, mutta myös monia muita tekniikoita. Itse yhdistän puupiirrosta maalaukseen.
 |
| In a Dressmaker´s Family 2014 wood cut, acrylics and threads on canvas 60 x 90cm (private collection) |
NYT
Nyt teen lopputyötä. Se koostuu teossarjasta (=taiteellinen lopputyö) ja kirjoitelmasta (= thesis).
Oma taiteellinen osuuteni tulee olemaan maalaussarja. Suurin maalaus on 105 x 130cm ja pienin n.30 x 30cm. Olen täydessä työn touhussa ja osa maalauksista on luultavasti valmiita. Työni ovat usein luontoon liittyviä, ihmisluontoon ainakin, ja aina mielenmaisemallisia.
Käsittelen esimerkiksi ulkopuolisuuden ja vierauden tunteita, jotka ovat kovasti ajankohtaisiakin. On kiehtovaa huomata, että abstrakti maalaus voi olla tavallaan myös ajankohtaista.
Työskentelyni on aina sisältökeskeistä, pelkka visuaalisuus, taito tai väri ei minulle riitä, niin hienoja kuin ne voivat itsessään ollakin.
Kirjallisessa osuudessa käyn läpi tärkeimpiä opittuja asioita ja tapahtumia näiden vuosien aikana. Tutkin toiseuden käsitettä taiteessa (ja ehkä vähän tieteessäkin), koska se liittyy omien teosteni teemoihin. Opiskelen ja kirjoitan myös värien historiasta ja symboliikasta, koska sekin on oleellista tekemisessän
 |
yksityiskohtia mahdollisista lopputyömaalauksista, akryyli ja muste kankaalle
|
MITÄ SITTEN
Olen tehnyt viimeisen vuoden opintoja Tampereelta käsin, mikä on ollut yksinäistä puuhaa ja sitä tulee riittämään jatkossakin. Mulla on ollut ryhmä- ja omia näyttelyjä ja olen tehnyt lopputyötä.
Lopputyönäyttelymme tulee
Rantakasarmin galleriaan Helsinkiin toukokuussa 2016.
Opiskelijamummous oli hienoo ja jees, mutta saa nähdä miten taiteilijamummo löytää paikkansa, miten taiteilijuuteni toteutuu.
Koulun jälkeen järjestän asiani niin, että voin oppia, opiskella ja tehdä taidetta lisää.
Oman paikan löytäminen taidekentässä tulee olemaan vaikeaa.
(En kuvitellutkaan, että mikään tällä alalla olisi helppoa.)
Mutta on se hienoo, kun kesäkuussa se taideopiskelija - kuvataiteilija
kirjoitetaankin: kuvataiteilija amk!
...
I look back, am grateful for the years I have studied, for the teachers and students, many wonderful people whom I have learned to know and with whom I have had fascinating conversations and unforgettable moments.
I will graduate in June but studying will continue and somehow- it won`t be easy- I will find my way to be an artist.
