Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste grafiikka/graphics. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste grafiikka/graphics. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Mitä nyt?/ And now What?


-Hienoa että sulla on mahdollista opiskella mitä haluat..
Noin totesi eräs tuttava pari vuotta sitten.
En osannut vastata mitään. Jälkeenpäin tajusin, että mulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin alkaa opiskella sitä, mitä ilman en voi olla. Vaikka taiteessa kaikki on epävarmaa, epäselvää, vaikeaa ja outoakin.

Kohta on neljä vuotta opintoja takana. Mitä nyt?

OPPI

 Olen opiskellut piirtämistä ( liian vähän )
muistiinpanoja, piirroksia 2013


maalaamista ( en tarpeeksi )
Käyt sä usein täällä 2013 akryyli ja hiili levylle 70 x 90cm

Powder Bunny 2014 akryyli kankaalle 70 x 90cm
Profile (yksityiskohta) 2015 muste ja guassi paperille 56 x 72cm
      




kuvanveistoa (hmm.. keraamista kuvanveistoa vois vielä..)
Kyyhöttäjä 2014 kivitavara 


grafiikkaa ja valokuvaa.. valokuvan erikoistekniikat; syanotypia ja Van Dyke -vedokset, yhtä jännittäviä kuin nimetkin!
Absence 2014 syanotypia 19 x 29cm

Olen opiskellut julkista taidetta, taidehistoriaa, taiteentutkimusta ( voisin tutkia viel.. ), estetiikkaa, luovaa kirjoitusta, nykytanssia (!!). Oon oppinut alkeet mm. videoinnista, editoinnista, taitto-ohjelmasta, photoshopista, www sivuista, cv.n tekemisestä, portfolioista.
Olen tehnyt työharjoittelua esim taidekeskuksessa sekä omia ja yhteisöllisiä taideprojekteja  ja näyttelyitä.

Mikrokosmos -taideprojekti, Sepän talo, Rauma 2015. Kuvat Irene Rogan ja Juha Vainio




VAIKEAA
Havainnosta ( mallista ) piirtämisen ja maalaamisen kurssit olivat työläimpiä. Niillä opin, hitaasti ja sitkeästi tekemällä. Taiteilijuus, kuvataide, on edelleen kaiken muun lisäksi myös käsityöläisyyttä, ja siksi mulle on tärkeää osata perusteet havaintoon perustuvasta kuvan tekemisestä ja käytettävistä materiaaleista. Ne ovat perusta kaikelle tekemiselleni, vaikka olenkin työskentelyssäni välillä etääntynyt kauas konkreettisesta havainnosta.
yksityiskohta omakuva-maalauksesta 2014, akryyli ja pastellit kankaalle


PARASTA
Materiaalikurssit olivat ihan mahtavia, olen ihan innoissani pigmenttien ( värijauheitten ) värivoimasta ja kuultavat kerrokset mahdollistavista mediumeista ( liimaliuoksista ).
Käytän nyt maalauksissani  musteita ja lisäksi sekoitan (akryyli)värit itse pigmenteistä ja mediumista. Värien sekoitus on kuin meditaatiota. On ihanaa seurata värin imeytymistä, kerrostumista ja kiiltoa.

punaisten ja ruskeitten pigmenttien sekoitusta 1600-luvu tapaan

valkoisen väripurkin pohjanäkymä maalaussession jälkeen

OIVALLUKSIA
-mallimaalauskursseilla oli melkein ylivoimaisen vaikeaa ja työlästä, mutta sitten kun hitaasti opin jotakin, tuntui ihan mahtavalta.

-installaatiokurssi; opin ottamaan oman tilani, mietin mielentilaa ja fyysistä tilaa.

-perinteiset maalaustekniikat; luonteen kasvatus- kärsivällisyys ja hitaus. Voi niitä värisekoituksia: umbra, sienna, okra ja englanninpunainen, ystäväni for ever!
Rembrandt -kopiomaalaukseni sai loppuvernissan (lakkauksen) syksyllä ja nyt se on siinä!

kopio Rembrendtin maalauksesta Margaretha De Geer  LV 2014 60 x 90cm öljy kankaalle



YSTÄVÄT
Laskin, että opettajia on ollut yhteensä 17 ( !),  kaikki erilaisia oman alansa taiteilijoita ja/tai asiantuntijoita. Olen kiitollinen kaikesta saadusta tiedosta, ohjauksesta ja tuesta.

Opiskelukaverit ovat kivoja ja heiltä olen oppinut paljon. Olen kiitollinen uusista ystävistä.

1. vuosikurssi 2012 maalausluokka


Meille tulee jännittäviä ja hauskoja ja työntäyteisiä päiviä Helsingissä näyttelyä rakentamisessa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa kevään aikana.
Koulun juhlat olivat mulle myös taiteellista työskentelyä; esimerkiksi huolella valmistelllun naamiasasun siivet päätyivät valokuvasarjan osaksi ja noidan asussa käytin samaa pigmenttivärjättyä pellavakuitua, jota käytän usein installatioissa ja veistoksissa ja maalauksissakin joskus. Erilaisissa teemajuhlissa olin mm. Pocahontaksen äiti, noita, musta enkelija klovni.


TAITEILIJA?
Olen maalari, värin vallassa ja maalaamisen välittömyyden ja hetkeen sitoutuneisuuden lumoissa.
Toisinaan olen päässyt mukaan erilaisiin yhteisöllisiin projekteihin, joissa on tehty tilaan teoksia, installaatioita. Siinä olen oppinut paljon, ja toisten kanssa työskentely on kivaa vastapainoa yksinäiselle taidetyölle.
                                                          Hyvässä ja pahassa, yhteisinstallaatio Avarataide ry.n taiteilijoiden kanssa.                                              Pirkanmaan triennalin off-tapahtuma, 2015 galleria Ronga


Baren Baren on puupiirroksen ympärille syntynyt neljän naisen ryhmä. Bareneitten kanssa tulee kesällä yhdestoista näyttely.Olemme näyttelyitten lisäksi pitäneet työpajoja ja tehneet opintomatkoja mm. Venetsiaan ja Lontooseen. Nykyäänkin näytelyissämme näkyy puupiirrosta, mutta myös monia muita tekniikoita. Itse yhdistän puupiirrosta maalaukseen.
In a Dressmaker´s Family  2014 wood cut, acrylics and threads on canvas 60 x 90cm (private collection)


NYT
Nyt teen lopputyötä. Se koostuu teossarjasta (=taiteellinen lopputyö) ja kirjoitelmasta (= thesis).
Oma taiteellinen osuuteni tulee olemaan maalaussarja. Suurin maalaus on 105 x 130cm ja pienin n.30 x 30cm. Olen täydessä työn touhussa ja osa maalauksista on luultavasti valmiita. Työni ovat usein luontoon liittyviä, ihmisluontoon ainakin, ja aina mielenmaisemallisia.

Käsittelen  esimerkiksi ulkopuolisuuden ja vierauden tunteita, jotka ovat kovasti ajankohtaisiakin. On kiehtovaa huomata, että abstrakti maalaus voi olla tavallaan myös ajankohtaista.
Työskentelyni on aina sisältökeskeistä, pelkka visuaalisuus, taito tai väri ei minulle riitä, niin hienoja kuin ne voivat itsessään ollakin.

Kirjallisessa osuudessa käyn läpi tärkeimpiä opittuja asioita ja tapahtumia näiden vuosien aikana. Tutkin toiseuden käsitettä taiteessa (ja ehkä vähän tieteessäkin), koska se liittyy omien teosteni teemoihin. Opiskelen ja kirjoitan myös värien historiasta ja symboliikasta, koska sekin on oleellista tekemisessän





yksityiskohtia mahdollisista lopputyömaalauksista, akryyli ja muste kankaalle



MITÄ SITTEN
Olen tehnyt viimeisen vuoden opintoja Tampereelta käsin, mikä on ollut yksinäistä puuhaa ja sitä tulee riittämään jatkossakin. Mulla on ollut ryhmä- ja omia näyttelyjä ja olen tehnyt lopputyötä.


Lopputyönäyttelymme tulee Rantakasarmin galleriaan Helsinkiin toukokuussa 2016.

Opiskelijamummous oli hienoo ja jees, mutta saa nähdä miten taiteilijamummo löytää paikkansa, miten taiteilijuuteni toteutuu.
Koulun jälkeen järjestän asiani niin, että voin oppia, opiskella ja tehdä taidetta lisää.
Oman paikan löytäminen taidekentässä tulee olemaan vaikeaa.
(En kuvitellutkaan, että mikään tällä alalla olisi helppoa.)
Mutta on se hienoo, kun kesäkuussa se taideopiskelija - kuvataiteilija
kirjoitetaankin: kuvataiteilija amk!

...

I look back, am grateful for the years I have studied, for the teachers and students, many wonderful people whom I have learned to know and with whom I have had fascinating conversations and unforgettable moments. 
I will graduate in June but studying will continue and somehow- it won`t be easy- I will find my way to be an artist.







perjantai 29. elokuuta 2014

About Japan

I have never visited Japan, I wish I will some day though.
 I know a few random things about Japan, such as  cherry blossoms, the mountain Fuji, Manga and  sushi but I do not know Japan. I feel Japan is pretty much a mystery for me.
However, I do know that the old printing technique, wood cut, has got its origins in Japan ( and China ).
Some Finnish artists like Ellen Thesleff and Helene Shjerfbeck were inspired of Japanese wood cuts (as many other artists all over Europe those days ).



Thyra Elisabet, Ellen Thesleff, 1892,oil on canvas, 42 x 25 cm.
 The Great Wave of Kanagava,1729-32, Katsushika Hokusai, woodcut print, 

Smiling Girl, Helene Shjerfbeck, 1921, oil and mixed media on paper


...

 The themes of my wood cuts and mixed media works have something to do with memories, associations and identity.
 My grandma was a dressmaker and the threads of this work are hers. 
She passed away a long, long time ago but somehow I can feel her strong personality and presence even now. She was a creative and unique personality, always wearing elegant hats
 and smoking constantly.



the theme of this week´s drawing challenge is Japan and our charming host is Nadine, see her fascinating blog Tiny WOOLF for more.







In a Dressmaker´s Family, 2014, acrylics, wood cut and threads on canvas, 60 x 90cm


torstai 20. joulukuuta 2012

How fragile we are










 

                                                                                                                     

I have been learning more about wood cut printing. 
What a wonderful journey.


sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Satuolentoja ja sumussa suunnistusta/ Foggy Fairytales




 







Taidesuunnitustapahtumassa ( kuvat alla ) tänä viikonloppuna ovat monet taiteilijatyöhuoneet auki.
Nyt pääsee tutustumaan taiteilijoihin, heidän teoksiinsa ja työhuoneisiinsa.
Kävin useassa paikassa, tässä joitakin niistä.
Mältinrannassa on graafikoilla ihana työtila.
Ihailin ikkunoista näkyviä maisemia ja työn jälkiä pöydillä ja ikkunalaudoilla.
Ilona Raipala työsti litografiaa, rasvaliitu piirtyi mehevänä kivelle.
Olisi hauska nähdä valmis teos sitten aikanaan..
Virve Lilja  esitteli eri kokoisia metalligrafiikan teoksiaan.
Ihailen metalligrafiikan teosten hienovaraista ja herkkää jälkeä sekä mystisyyttä,
joka kaikkien täällä työskentelevien taiteilijoiden teoksista välittyi.
Virve Lilja yhdistää teksiinsa oivaltavasti mm. lyöntimetallia.
Kuvassa oleva suuri, upea ja monisyinen teos on lähdössä Japaniin.
Leena Joro työskentelee Näsilinnankadulla, Kellariateljeessa, yhdessä kahden muun taiteilijan kanssa. Tunnen Leenan sadunomaiset  ja liikuttavat maalaukset entuudestaan,
mutta oli hauskaa vierailla hänen työtilassaan.
Värillisesti olemme myös kaimat keskenämme, pinkin sävyt ovat läsnä omassa tuotannossanikin...
...

Illalla jatkui sadunomainen ja mystinen ilmaisu tanssin muodossa:
 Jyrki Karttunen Kollektiv ja teos nimeltä Keiju ( kuva yllä ), joka on yksi Tampereen tanssivirtaa -tapahtuman esityksistä, jota kävimme katsomassa lähes koko perheen voimin.
 Teos oli visuaalisesti valloittava, värimaailma keveän kelta-sinivihreä. Lavastuselementteinä toimivat videokuvamaailma, valot ja puvustus olivat mielestäni onnistuneet. 
Tanssija on taitava: kevyt, leikkisä, pehmeä liike on helpon ja vaivattoman näköistä. 
Teos on hauska ja liikuttava, herkkä ja kevyt. 
Tanssijatytär jäi kaipaamaan syvyyttä, minä jäin leijumaan.
Tämän tacoja myöten onnistuneen lauantain sää (kuvat yllä) oli karmea, sateinen ja kylmä, mutta keväisessä positiivisuudessa ja taide-elämysten vaikutuksen alaisena pystyin siinäkin näkemään pehmeyttä ja kauneutta. 
Taide tekee hyvää.










Virve Lilja
  

Ilona Raipala




Leena Joro
On this weekend in Tampere there are many artists´ studios  open for public. 
It is possible to meet artists, see them at work and get to know and buy their works. 
I visited several places. 
It was intriguing to see graphics on process and hear about different methods and ways in working. 
I was happy to get to know f.ex. artists Ilona Raipala and Virve Lilja.
I love the delicasy and mystery of their works.
 I also met Leena Joro, who paints charming - often  pink - paintings,  like fairytales:)

In the evening my family went to see contemporary dance by Jyrki Karttunen Kollektiv. 
The mystery and fairytale- like -athmosphere of the day completed by the dance piece Fairy.
The dancing daughter is in Tampere this weekend, we had a nice taco dinner with the  family as well.
So it was a perfect Saturday in spite of the cold and rainy weather. 
Well the Näsijärvi lake looked charmingly foggy and beautiful though.