Koko päivä o miäless ollu tua Heli Laaksosen runo.
Siin kerrota hyväst miälest, aurinkost ja kevääst, tavallas.
Mää keraäsi miähe ja mukula maailmalt kotti,
kokkasi lohkoperuni ja lammast (pali yrtei ja valkosipula),
pöyräll o munapyhäasetelm ja aurink paista. Siin se o:
häiritteväise hyvä miäl, juur niinko Heli runos.
Vaik ei munt kultuaiseks sanota, mää ole Pulu vaa.
"Munapyhäasetelm
Täst päiväst lähtie olen ollu kellane leppäkerttu.
Aurinkoki ajo pihall
mutko meijä salusiini ol kii
jät vaa levyllise aamulalui postlooraha.
Sipula pursot mul
viherkäist kenkänauha
ja minuhu ol muutonki valunu häiritteväise hyvä miäl.
Yks nimitt munt aamul kultuaiseks."
(Heli Laaksonen, Sulavoi)
:::::::
It has been a sunny Easter Sunday, the whole family round the table.
It has been a while; our sons and my husband travel a lot cause of their jobs
and the dancing daughter is studying in Stockholm.
About some little happy things in life tells also the poem by Heli Laaksonen.
It is impossible to translate ( at least for me ),
it is written in a dialect of the western Finland, in fact it is almost a language of its own.
Anyway it has been a happy day with a nice lunch and lots of laughter.
